Sivut

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Kiinalaisen uuden vuoden valmistelut, osa 1.

Fengshui-mielessä alkuvuosi on aina kiivasta aikaa. Siinä missä jotkut muut aloittavat uuden, tehokkaan, liikunnallisen elämän tai päättävät kieltäytyä herkuista, minä alan valmistautua kiinalaiseen uuteen vuoteen, joka länsimaisesta virkaveljestään poiketen määräytyy kuun liikkeiden mukaan. Tänä vuonna suuri hetki koittaa 8. helmikuuta, uuden kuun aikaan, eli ihan pian. Paljon on vielä tekemistä ennen kuin Tuli-Apina päästetään pompahtamaan kätköstään esiin.

Joulun jälkeen tuleva länsimainen uusi vuosi hönkäisee päälle niin nopsaan, että siinä ei ehdi paljon konvehdinsyönniltä valmistautua, kunhan käy täydentämässä ruoka- ja juomavarastoja ja miettii pitääkö itse tänä vuonna bileet vai lähteekö liikekannalle kaupungille. Siksi onkin ihanaa, että kiinalaiseen uuteen vuoteen voi valmistautua hitaasti nautiskellen koko tammikuun ajan. Ja miten? Tietenkin puunaamalla paikkoja ja kurkistellen kaappeihin. Perinteinen tapa on siis aloittaa uusi vuosi ja uusi elämä puhtaalta pöydältä - ja puhtaalta lattialta.

Kotini ei silti suinkaan ole vielä esittelykunnossa, vaan villakoirat räksyttävät kovaäänisesti jaloissa ja keittiönkaapit sisältöineen huokailevat "siivoa minut". Olen keskittynyt karsimiseen ja meditatiiviseen kyseenalaistamiseen. Sitä voisi sanoa vaikka inventaarioksi. En ole päässyt vielä itse puhtauden lähteille. Vapauden ja valon kaipuussani heitin vanhat bambuverhot pois olohuoneesta ja puusälekaihtimet saivat häädön makuuhuoneesta. Tilaavievät cd-tornit päätin myydä ja sijoittaa musiikin sen sijaan kirjahyllyn uusiin vetolaatikoihin. Osa vanhoista tavaroista sai lähdön roskiin, osa tyrkättiin Ekotorille. Osa vain tungettiin syvemmälle kaappiin pois näkyvistä. Tarjosin valkoista maalia ratkaisuna niille esineille, jotka saivat jäädä. Johtotähtenäni yritin pitää tavaroiden poistamista lattiatasosta pölyttymästä. Mieleeni on juurtunut tieto, että masentuneilla ihmisillä on koti täynnä raskasta energiaa, sillä tavarat ovat pitkin lattioita. Teen siis ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä omassa kodissani.

Kotini kaukaisimpiakin nurkkia läpikäydessäni olen löytänyt hämmästyttäviä juttuja. Edelleen, vaikka olen tehnyt karsintaa jo useamman vuoden. Kirjoituspöydän kätköistä löytyi Radiolinjan puhelinsopimus noin 12 vuoden takaa. Kirjahyllyssä oli muiden papereiden joukossa lukion vuosikertomus sekä kirjoittamani englanninkielinen aine otsikolla "Eating - a Problem?". Tämä itä- eli terveyssektorilta löytämäni aine käsitteli ylipainoa ja sukurasitteita. Jäin oikein miettimään onko tällä ainekirjoituksella ja sen säilyttämisellä jokin yhteys nykyiseen painooni... Lisäksi löysin julisteita, joita pidin teinihuoneeni seinillä noin vuosina 1992-1996. Nostalgian herkät hetket? Pah, roskiin!

Vaatekaapin tulisi heijastella uutta olomuotoa ja olenkin jo saanut karsittua ihokkaita UFFille sekä myyntiin Tori.fihin. Oikeastaan kaikkea tulee katsottua nyt erityisen haukankatseen läpi, Marie Kondo -tyyliin: ostaisinko tämän uudelleen? Onko tästä minulle iloa? Montako reikää sukkahousuissa on vielä hyväksyttävää? Näyttääkö takamukseni tässä isolta? Tai onko tämä edelleen kiva ja käyttökelpoinen vaate, jopa mieleinen, mutta ei vaan enää edusta sitä kuka nykyään olen? Huomasin, että oma maku on pikkuhiljaa muuttunut, niin sisustuksessa kuin pukeutumisessa, ja värikäs retrotyyli, 60-luvun teryleenimekot tai hulmuavat marilyn-helmat eivät enää puhuttelekaan samalla tavalla. Tyylini on muuttunut, ja se on aina pienen kriisin paikka, että osaa myöntää sen itselleen ja jatkaa eteenpäin. Kyllä, hilloan edelleen liian pieniä mekkoja kaapissani, mutta jos luovun monesta muusta, niin ehkäpä kilotkin luopuvat minusta... Käänteispsykologiaa!

Tämä kaikki aivotyö ja tavaroiden löytöretkeily vie helposti suurimman osan ajasta. Sitten alkaakin kello tikittää ja koittaa tositoimen hetket. Perusteellisen siivouksen teen vasta muutama päivä ennen h-hetkeä. Laitan karkeaa merisuolaa huoneiden nurkkiin, annan olla muutaman päivän, jotta suola ehtii imeä vanhat tunkkaiset energiat. Sitten suola kipataan wc-pönttöön ja seuraa imurointi, moppaus ja pölyjen pyyhkiminen, lakanoiden vaihto, tuulettelu jne. Jääkaappi ja uuni pitäisi pestä, pakastin sulattaa ja ylipäätään heittää pois vanhat elintarvikkeet ja purkkien jämät. Sama puhdistusrituaali kylpyhuoneessa. Viemärit ja peilikaapit putsataan ja jos oikein pirtsakaksi ihmiseksi ryhtyisin niin kylpyhuoneen seinät ja lattiat tulisi pesemällä pestä. Jopas kuulostaa työläältä. Taidan oikaista hetkeksi sohvalle ja keskittyä digiboksin sisällön tyhjentämiseen. Sillä digiroskat, nekin täytyy siivota.


Kuva: chinatour.com


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti