lauantai 26. maaliskuuta 2016

Vettä ja vaurautta

Kaikkia ihmisiä kiinnostaa raha tavalla tai toisella ja moni hakeutuu fengshuin pariin nimenomaan rahan ja vaurauden toivossa. Kukaan fengshui-konsultti ei kuitenkaan voi luvata asiakkailleen suoralta kädeltä mammonaa ja menestystä, vaikka niitä tietysti konsultaation avulla haetaan ja tehdään muutosehdotuksia. "Rahapuu tähän ja se on saletti, että ensi lauantaina lotossa tärppää". Fengshui-konsulttien eettiset ohjeet, vähän niin kuin lääkärinvala, kieltää antamasta väärää informaatiota ja lupaamasta harhaanjohtavasti kuuta taivaalta.

Plääh! Enkö siis saakaan satumaisia rikkauksia fengshuin avulla. Epistä. Mutta hei, yrittänyttä ei laiteta! Siksi tänään kerronkin teille mitä itse olen tehnyt oman talouteni eteen fengshuin menetelmillä. 

Fengshui-mestari Päivi Vilkin mukaan asunnon kaikki nurkat ovat vaurausnurkkia. "Virallinen" vaurauden alue on kuitenkin kaakossa. Asunnossani tällä alueella sijaitsevat wc ja vaatehuone, eli tilanne ei ole paras mahdollinen. Tällaisia tiloja ei yleensä fengshuissa tehostella, korkeintaan ne pidetään siistinä ja sinne valitaan elementtien mukaiset värit ja materiaalit. Miehen käytössä oleva vaatehuone on vähän nuhjuinen ja kaipaisi uutta maalia pintaansa. Tämä on mentaalisella muistilistallani seuraavaksi tehtävänä.

Katsotaan siis olohuoneeseen, jossa voi tehostaa ja korjata kaikkia kämpän pikku fengshui-ongelmia. Tänä vuonna 2016 kaakon alue on erityisen hedelmällistä maaperää ja sinne pitäisi sijoittaa oikeaa, virtaavaa vettä. Ykkösvesitähti nimittäin vierailee siellä, yhdistäen kaakon vaurauspotentiaalin ura-alueeseen. Vesi on fengshuissa muutenkin vauraustehoste numero uno, jota ei kannata unohtaa. Esimerkiksi mitä isompi suihkulähde, sen tasokkaampi hotelli - mieti vaikka Las Vegasin Bellagio-hotellia kuuluisine, valtavine suihkulähteineen. Siellä iso raha puhuu ja solisee.

Koska maalaisjärkikin sanoo, että kaakon vaatehuoneeseen en voi laittaa vesiputousta, akvaariota tai suihkulähdettä (ellei sitten olla isojen dollarinkuvien kämpässä), niin katse täytyy suunnata olohuoneen kaakkoisnurkkaan. Olohuoneelle voi siis tehdä oman ilmansuuntabaguansa, aivan kuten koko asunnon pohjapiirrokselle. Kompassi käteen ja menoksi!

Kaakon lisäksi pohjoinen liittyy rahaan. Se sanelee paljonko liksaa tulee tilille, miten elämä sujuu ammatillisella saralla. Pohjoissektorilla, tällä uran ja palkkatyön alueella, olen viime aikoina tehnyt paljon muutoksia. Aiempi uraani torpedoinut pinkki seinä on enää muisto vain ja vesielementtiä, pohjoisen omaa elementtiä, on tuotu lisää. Sininen, musta sekä oman uran ja elämänpolun symbolit ovat pohjoiseen parhaita. Muotoina aaltomaiset ja epäsymmetriset muodot edustavat vettä. Lasiesineitä, kristallia, peilejä ja muuta heijastelevaa materiaalia saa lykätä ihan olan takaa. Jos omistat aaltovaaseja, sijoita ne asuntosi sekä olohuoneesi pohjoisosaan. Taulut, joissa on kaloja, simpukoita, meriaiheita, sopivat tänne myös mainiosti. Jos siis haluat sisustaa kaloilla. Olen kyllä nähnyt kauniita kalatapettejakin, joten ei se ihan mahdoton ajatus ole.




Pohjoista ei kannata kuitenkaan ladata täyteen sitä sinistä ja mustaa, ellet sitten vallan rakasta juuri näitä värejä. Metallielementti tukee vettä, joten tarvitset myös valkoista tai harmaata, pyöreitä tai kaarevia muotoja sekä metalliesineitä.

Näistä kuvista näkyy miten tämän yhtälön itse ratkaisin. Taulut ja julisteet ovat kahta poikkeusta lukuunottamatta omaa tuotantoa ja ne edustavat "self-made woman" -periaatetta. I do it my way (with a little help from my friends) -iskulauseeni viittaa myös uraan ja kuinka haluan itse päättää tekemisistäni. New York voisi olla riittävän mahtipontinen matkatoive - sillä missä muualla kuin Amerikoissa unelmista tehdään totta. Mustavalkoisessa, oikeanpuoleisessa taulussa "satelee tilaisuuksia" ja siniset aallot vievät elämää liplatellen eteenpäin. Tumma maisemataulu kuvaa sekin vesimaisemaa ja kuninkaallista saattuetta matkallaan. Sohvatyynyistäkin osa on itse tehtyjä ja värjättyjä, symboloimassa oman työn hedelmiä.

Olohuoneen kaakkoisnurkkaan tuli myös vettä. Siirsin sinne posliinisen, saksalaisesta nettikaupasta tilatun suihkulähteeni, jonka ostin jokunen vuosi sitten. (Se siis seilaa paikasta toiseen sen mukaan missä on otollisimmat vuosienergiat.) Tein pitkään ja harkiten tutkimustyötä, luin kaikki asiakaskommentit, sillä en halunnut sikaa säkissä. Osa halvimmista muovisista suihkulähteistä pitää kohtuuttoman kovaa ääntä niin, että moottorin ääni piilottaa alleen itse veden solinan. Minut voitti tämä malli senkin takia, että myyjällä oli sivustollaan video, jossa näkyi ja kuului miten lähde oikeasti toimii. Johtotähteni oli tässäkin, että rumaa en kotiini huoli, vaan valitsemieni fengshui-tehosteiden täytyy miellyttää silmää ja olla jollain tasolla esteettisiä, jos nyt ei aivan huippudesignia. Buddhat on ihan jees, mutta tässä oli mahdollisimman eleetön ulkoasu.

Suihkulähteessäni on pieni ruukku, jossa on 4 pientä bambunoksaa. Nelonen on fengshuissa kaakon oma numero. En löytänyt pientä lohikäärmepatsasta, omaa vuosieläintäni, joten vihreä kivihevonen saa nyt mennä lohikäärmeestä. Pieni simpukka uiskentelee toisella tasolla, sekin veden symboli. Kaiken kruunaa vielä vesiaiheinen suunnittelemani juliste suihkulähteen yläpuolella. Siinä on siis vettä kerrakseen, sekä oikeaa liikkuvaa vettä, että veden symboleita. 







































Viritin vielä kirkkaan lukuvalon valaisemaan lähdettä, jotta se ikään kuin paistattelee huomion keskipisteessä. Odotan varallisuuteni kasvavan hetkellä millä hyvänsä. Vähintään asunnon arvon ja eläkevakuutuksen kertymän täytyy nousta!





Tässä kuvassa on taas lisää menestyksen symboleita. Koska haluaisin työkseni sekä kirjoittaa että suunnitella kuoseja, tämä "kotialttari" on omistettu niille. Suuri valaisin antaa tavoitteilleni kirkkautta. 





Tässä tämänkertaiset oman kodin fengshui-taikani. Toivotan urahaaveilleni ja rikastumistavoitteilleni menestyksellistä matkaa elämän kaarnalaivalla. Bon voyage!


Halpa vai kallis elämä

Pari viikkoa sitten luin uudestaan Anja Banksin Fengshui-aapisen, sillä edellisestä kerrasta oli vierähtänyt jo noin viisi vuotta ja halusin palata perusteiden äärelle. Ikään kuin tsekata, että olenko jo sisäistänyt kaiken tarpeellisen. 

Kirja on erinomainen perusteos, jota voi suositella suomalaisille sisustajille. Kuvia ei juurikaan ole, mutta asiaa sitäkin enemmän. Itseäni aina kiinnostavat eniten asiakastapaukset elävästä elämästä ja Banks antaa muutamia puhuttelevia esimerkkejä. 

Kirjaa lukiessani pystyin mielessäni ruksimaan omassa kodissani hoitamani fengshui-hommat ja miettimään missä on vielä parantamisen varaa, kunnes pysähdyin tämän tiedon äärelle: "Muista kuitenkin uusia esineitä hankkiessasi, että jos ajattelet halvasti, halpoja asioita on tulossa elämääsi. Jos ajattelet rikkaasti, on tiedossa rikkaita asioita. Silloin kun rahatilanne on huono, on hyvä ostaa itselleen jotakin sellaista, mitä on halunnut ja kuitenkin jättänyt ostamatta, koska siihen ei muka ole varaa. Asian ei kuitenkaan tarvitse olla kallis, teko ratkaisee. Ihmiset, jotka ovat tehneet näin, ovat aina huomanneet, että rahat ovat vain jotenkin riittäneet."

Tämä kappale pysäytti minut täysin, sillä olen aina ollut "halpaheikki". Ostan kun saan halvalla, säästän rahaa aina missä vaan voin ja teen koko ajan mentaalista hintavertailua. Kyllä, kuulin lapsuudessani usein, että raha ei kasva puissa, että nyt ei virpiseni ole siihen hankintaan varaa. Kun halusin omaan huoneeseeni jotain uutta kivaa (puoliympyrän muotoinen sohva, anyone? Kuuminta hottia 80-luvulla) niin vastaus oli, että sitten kun sinulla on oma koti, voit sitä sisustaa mielin määrin  ja sen hetken mielitekoa ei irronnut vanhempien kukkarosta. Tämä on varmaan sitä, mitä nykyajan kasvattajat sanoisivat lasten opettamisesta pieniin pettymyksiin, sillä isompia on elämässä vielä tulossa.

Kerran kun aikuisena taas haaveilin ääneen loton jättipotista, isä kysyi, että mitä sillä kaikella rahalla oikein tekisin, "ostaisit lisää vaatteita kirpputorilta?" Hmm. Ehkä kirpputori-innostukseni määritteli minua jo liikaakin. Tykkäsin säästää ostamalla.

Silloin kun rahaa on vähän, ei auta, vaikka käy Vaurastumisen perusteet -kurssin (kuten tein vuonna 2012  sain lipun muuten halvalla). Olin juuri jäänyt työttömäksi ja köyhää arkea oli luvassa, enemmän kuin silloin osasin arvatakaan. Teinkö kuten silloin neuvottiin, vyörytin luottokorttivelat pois, lakkasin ostamasta asioita luotolla ja aloin säästää ja sijoittaa kuin Donald Trump? No en tietenkään. Kun jokapäiväiset ruokaostokset pitää ostaa luottokortilla niin sijoitukset ja pörssikurssit ovat kaukana mielestä. Rahasta ikävä kyllä muodostuu ärsytyksen aihe, on vaikea nähdä pennikukkaroaan pidemmälle ja olla kiitollinen omasta osastaan. Omien raha-asenteidensa kanssa saa ihan kunnolla painia ja ottaa niistä niskalenkkiä. Kaikki vaurausgurut ja rahanhallintakurssit, joihin olen tutustunut, keskittyvät ensisijaisesti siihen mitä tapahtuu pään sisällä ennemmin kuin lompakon sisällä.

Viime aikoina olen alkanut ostaa itselleni silloin tällöin kukkia. Vuosikausia haaveilin olevani niin menestyvä, että minulla olisi aina tuoreita, kauniita kukkakimppuja kotona luomassa vaurauden ja kodikkuuden henkeä. Arkipäivän luksusta siis. Vaikka kävin töissä, en silti kokenut olevani niin varoissani, että voisin ostaa itselleni ja kotiini kukkia. Ennemmin ostin litran maitoa ja ruisleivän kuin kukkakimpun. Ne olivat niitä sisustuslehtien kadehdittavia naisia, joilla siihen oli mahdollisuus (ja kuten sittemmin olen saanut paikan päällä kokea, ne ovatkin sisustustoimittajat itse, jotka tuovat leikkokukat kuvattavaan kohteeseen. Ahaa!). Sitten vaan päätin, että minäkin voisin vihdoin olla sellainen nainen, joka sisustaa kukilla. Voisin tuoda kukkien suloista kasvuenergiaa elämääni. Fengshuihin perehtyminen sai tämän päätökseni varmasti aikaan. Toistaiseksi olen valinnut niitä kukkia, joissa on oranssi alennuslappu, mutta jostainhan sitä on aloitettava, puuma ei pääse pilkuistaan jne. Tällä viikolla ostin kolmella eurolla 30 ruusua, hyvä tarjous, eikö! Harmi vaan, että kukat alkavat jo nahistua... Sillä eiväthän ne priimaa voineet enää olla.

Tästä pääsemmekin takaisin siihen Anja Banksin toteamukseen, että halvalla ei saa kallista elämää. Rahan ajatteleminen on aika raskasta ja mielelläni suhtautuisin siihen höyhenenkevyesti. Olisinko nyt varakas, jos olisin aina ostanut parasta mitä tarjolla on? Eikö se olisi vain johtanut loputtomaan velkakierteeseen? Vai olisiko universumi alkanut delegoida varoja sinne missä niitä iloisesti kulutetaan? Rikkaasti ajattelevat ja käyttäytyvät rikastuvat, köyhästi ajattelevat ja käyttäytyvät köyhtyvät? Kiehtova ajatuspeli, johon en vielä tiedä lopullista vastausta. Kerron teille heti kun asia selviää ja kukkarossani kilahtelee! 

Sen olen ainakin huomannut, että jos pitää valita kahden vaihtoehdon välillä  kallis esine, jonka oikeasti haluat, ja hieman halvempi versio, joka on sinne päin  niin jälkimmäisen ostaminen ei koskaan tee sinua onnelliseksi. Kiroat vuosikausia, että miksi ostin tämän liesituulettimen, kun olisin halunnut sen tyylikkäämmän. Miksi ostin halvemman työtuolin, kun se toinen olisi ollut arvonsa säilyttävää nimekästä designia. Miksi kotini on täynnä Ikeaa ja kirpputoria, kun se voisi olla muutaman harkitun muotoyksilön juhlaa. Toiset ovat niin viisaita ja kauaskatsovia, että ovat mieluummin ilman ja säästävät siihen unelmien huonekaluun eivätkä osta jotain halpaa korviketta siihen asti pärjätäkseen. Kuten ehkä jo arvaattekin, en ole koskaan kuulunut tähän joukkoon. Mieluummin heti tänne jotain ja jos siihen kalliimpaan ei kortti veny, niin sitten jotain edes. Ei tule erityisen arvokas olo sellaisesta. Vähän sama kuin syödä välipalaa kun ei jaksa odottaa ruokailuun asti. 

Joissain asioissa taas olen tajunnut oman parhaani. Investoin fengshui-konsulttikurssiin, vaikka en tiennytkään miten sen tulen loppupeleissä kustantamaan. Päättelin, että jos tämä on minun polkuni ja fengshuista tulee osa elämääni, niin rahat kyllä materialisoituvat jostain, kuten kävikin. Kun elämä potki päähän kovan onnen vuonna 2011, ostin juuri ne haluamani Armanin aurinkolasit, joiden taakse saatoin piilottaa mielipahani. Vepsäläisen valkoinen sohva 10 vuoden takaa on ehkä vaikea pitää puhtaana, jos harrastaa tv:n ääressä herkuttelua, kuten tässä osoitteessa tehdään, mutta se on ollut mahtava ja kestävä laatuostos. Enkä ole katunut Designers Guildin tapettia makuuhuoneessa  olisi ollut tylsää pihistellä väärässä kohdassa ja valita jotain halvempaa tapettia, jota ei olisi jaksanut katsella montaakaan vuotta. Aina sitä sekundatapettia katsellessa olisi muistunut mieleen se ihana tapetti, jonka oikeasti olisi halunnut... Elämä on liian lyhyt sellaiseen vehtaamiseen.

Eräs vuoden 2016 tavoitteistani onkin ajatella eri tavalla rahasta, rikkaudesta ja siitä mikä on oikeasti halpaa ja kallista. Kenties pikkuhiljaa siirryn tarjouskukista tuoreempiin, luovun halvoista löydöistäni, jotka eivät enää tuota iloa, ja odottelen aikaa, jolloin voin satsata hinnakkaisiin aarteisiin. Sillä olenhan todellakin sen arvoinen. 


Jaksaa jaksaa! Yrittäkäähän tarjouskukat vielä sinnitellä.



  

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Täydellinen fengshui-koti?

Minulta kysyttiin vähän aikaa sitten onko täydellistä fengshui-kotia edes olemassa, onko se ylipäätään mahdollista? Tätä sietääkin pohtia hieman tarkemmin.

Jos olet siinä upeassa ja ainutlaatuisessa tilanteessa, että voit vapaasti valita fengshuin mukaisen tontin maastonmuotoineen ja rakentaa oman talon arkkitehdin avulla, niin sanoisin, että kyllä, se on aivan mahdollista. Arkkitehdin tulisi tietysti olla perillä fengshuin vaatimuksista, jotta portaita tai kylpytiloja ei tietentahtoen rakenneta keskelle taloa, että pohjaratkaisusta tulee asukkaita elämässään tukeva eikä puuttuvia osia synny. Tuulitunnelia pitäisi myös vältellä, eli sitä tilannetta jossa jo ulko-ovelta näkee koko talon läpi ikkunoista tai taka-ovesta suoraan ulos. Nykyihanteena on mahdollisimman avoimet sisätilat ja monille saattaakin tulla yllätyksenä, että avoin loft, jossa on avarat näkymät joka suuntaan, ei olekaan fengshuin ihanteiden mukaista. Kun energia virtaa liian nopeasti asunnosta ulos ja ikkunapinta-alaa on paljon, onkin haasteellista alkaa sitä muuttamaan. Valtavalle paljaalle ikkunaseinälle ei taida ihan yksi kristalli tai tuulikello ikkunaan riittää. Yleensä tarvitsee luoda jokin näköeste, verhoilla tai suurikokoisilla kasveilla.

Taloa ei myöskään saisi rakentaa ihanteelliselle tontille väärin päin, niin että mäen tai metsän puolelta käydään sisään ja alaspäin viettävä maisema avautuu olohuoneesta talon takana. Silloin on haaskattu mahdollisuus antaa talolle niinsanottu kapteeninpaikka, josta se ylväänä tarkkailee ympäristöään, selkäpuoli tuettuna. Tämä suositus tietysti juontaa juurensa historiaan, kun oli ihan mahdollista, että joku vihollisheimo hyökkää tuosta vain joku kaunis päivä. Silloin oli hyvä olla tuettu selusta ja näköalapaikka lähestyvää vaaraa kohti. Sanotaan myös, että jos talon takana on avointa tai maa viistää alaspäin, se vaikuttaa epäsuotuisasti asukkaiden taloustilanteeseen, rahat ikään kuin valuvat rinnettä alas. Samoin jos etuoven edessä on ylämäki, elämä on yhtä tahkoamista, on ns. "seinä pystyssä". 

Suomessa tuskin kovin montaa fengshui-arkkitehtiä on, itse tiedän vain Suomen Fengshui-yhdistyksen puheenjohtajan Kristiina Mäntysen, jonka piirtämiä taloja löytyy ainakin eteläisestä Suomesta. Yksi vaihtoehto on myös palkata arkkitehti ja fengshui-asiantuntija tekemään yhteistyötä ja henkilökemioista ja näkemyksellisistä eroista riippuu miten projekti onnistuu. Mutta vastauksena kysymykseen, kyllä, täydellinen fengshui-koti on mahdollista saavuttaa, mutta se vaatinee tarkkaa ja huolellista suunnittelua. Ihan asuntomessurykäisynä en sellaista rakennuttaisi, ellei suunnitelmat sitten olisi jo hyvin hiottuna pöytälaatikossa odottamassa sopivaa hetkeä. Ja se sopiva hetki voidaan määrittää esimerkiksi itämaisten ja länsimaisten astrologioiden mukaan. Voidaan selvittää milloin on hyvä ajankohta rakentaa, milloin on sopivat energiat aloittaa ja mihin ilmansuuntaan tulisi muuttaa nykyisestä asunnosta kunakin vuotena. 

Mitäs me muut sitten voimme tehdä, jos unelmien tonttipaikkaa ei ole katsottuna tai jos et edes halua muuttaa kaupungin sykkeestä jonnekin mäntyjen keskelle pöpelikköön? Nyt pääsemme kompromissien keskelle. Joku muu on tehnyt rakennusvaiheessa isot päätökset siitä, miten asunto sijoittuu tontille, millaisia pohjaratkaisuja on käytetty ja mihin suuntiin huoneet, ovet ja energiat avautuvat. Sinun tehtäväsi on hyödyntää kunkin kohteen hyvät puolet ja korjata pulmakohdat.

Jos etsit uutta asuntoa, tärkeintä on tietysti miettiä oman perheen tarpeita ja sitä millaisessa ympäristössä arki sujuu mielekkäästi. Pohjapiirros on olennainen, vältä kämppiä, joissa näyttäisi olevan hankala pohja, paljon puuttuvia nurkkia, vinoja seiniä, pitkiä käytäviä. Mitä enemmän pohjapiirros muistuttaa tasaneliötä, sen fengshuimaisempi se on. Asiat loksahtavat tasapainoisesti kohdalleen. Pienet ulokkeet ja erkkerit tekevät hyvää, isot ulkonemat voivat jo luoda ongelmia. Jos jokin alue korostuu liikaa, se horjuttaa tasapainoa. Liian paljon hyvää kääntyykin huonoksi. 

Ullakkoasunnoissa on kalliin hinnan lisäksi koko joukko vinoja kattoja tai kattopalkkeja sekä teräviä kulmia. Tällaisten seinien sisällä saattaa seikkailla niin terävät sha-energiat, että lähtökohta on huono. Ainakin matalia nurkkia pitäisi saada energeettisesti kohotettua ja sijoittaa oleskelu- ja nukkumispaikat korkeimpien osuuksien kohdalle, jotta vältetään painostava energia. Pitäisikö sitten vaan muuttaa pehmustettuun pyöreään huoneeseen niin vältetään "terävät myrkkynuolet"? No sekään ei ole hyvä ratkaisu, sillä pyöreiden tai kuusikulmaisten tornien sisällä asuminen voi tuoda yllättäviä haasteita. Pistihän se Ville Valokin Munkkiniemen tornitalonsa myyntiin vaikka se oli vimpan päälle rempattu (kävin katsomassa netistä kuvat ja nostelin hämmästyneenä kulmiani pohjapiirrokselle). Parisuhde kariutui eikä urakaan tainnut enää kulkea entiseen malliin. Fengshui-konsultointi olisi ehkä ollut paikallaan. Tai sitten Valo vaan tiedosti itsekin asuntonsa ongelmat ja kaipasi maisemanvaihdosta.

Jos kodissa on fengshui-haasteita, niin kuin monessa kodissa varmasti on, niin aina löytyy jokin ratkaisu. Joskus se äärimmäisin ratkaisu on muuttaa pois, jos elämä alkaa mennä ihan pyllymäkeä. En voi sitä suoraan sinulle tässä kertoa, sillä en ole käynyt kotonasi enkä nähnyt asuntosi pohjapiirrosta. Kun olet konmarittanut tarpeeksi ja löytänyt paikan kaikelle, niin ota selvää kotisi baguan alueista. Toisin sanoen missä ilmansuunnissa ja elämänalueilla on korjattavaa ja missä menee ihan hyvin näinkin. Pääset itse oikein hyvin alkuun perehtymällä alan kirjallisuuteen tai osallistumalla fengshui-kursseille. Ja jos tuntuu, ettet sittenkään pääse puusta pälkähään tai homma tuntuu yksinkertaisesti liian monimutkaiselta viiden elementin teorioineen ja muuttuvine vuosienergioineen, muista, että meitä fengshui-konsultteja on täällä ihan teitä varten. Aina löytyy apua, kun sitä ryhtyy etsimään.


Esimerkki talon sijoittumisesta tontille. Tässä myynnissä olevassa omakotitalossa näyttäisi olevan talo tontilla väärin päin: suojaisan mäen ja metsän puolelta on sisäänkäynti ja talon takaa avautuu alaspäin viettävä järvimaisema. Talo ei ole kapteeninpaikalla, sen selusta on ikään kuin suojaamatta. Kuva: etuovi.com







torstai 17. maaliskuuta 2016

Terveyden ehdoilla

Aah, miten aurinko paistaa tänään kirkkaasti ja aamukahvi maistuu! Ah, miten hartiat asettuvat taas alas kohdilleen! Vietin eilen nimittäin tuskaisan päivän yläselkäjumin kanssa eikä mikään tuntunut hyvältä. Lohdun tarpeessa ruokakaappien sisältö tuli tutkittua tarkkaan ja hotkittua kaikki suoraan suuhun. Pienet vastoinkäymiset, joille normaalisti vain kohauttaisi hartioitaan, saivat nyt maailman mustaksi. Ja hartioiden kohauttaminen olisi yksinkertaisesti sattunut liikaa. Sosiaaliseen seurusteluun minusta ei ollut, kommunikoin ainoastaan tv:n kaukosäätimen kanssa sohvalta. Se, että johonkin paikkaan sattuu, vaikuttaa koko kroppaan, mieleen ja asenteeseen. Mikään ei ole enää kivaa.

Fengshuilla voidaan vaikuttaa positiivisesti eri elämänalueisiin - ja myös negatiivisesti. Minulla on oma outo teoriani siitä, miksi sain äkillisesti hirmujumin selkääni. Tarina kuuluu näin: kävin Ekotorilla kehysostoksilla, sillä en jaksanut lähteä kahdella bussilla Ikeaan asti. Mietin, että ajan säästön lisäksi voisi säästyä myös jokunen euro ja saisin kotiini ajan havinaa ja erikoisia löytöjä. Rahtasinkin kotiini kelpo saaliin mustia taulunkehyksiä, joihin halusin vaihtaa omia kuviani. Tosin kyseessä eivät olleet helpot vaihtokehykset, vaan nämä olivat oikeita tauluja, jotka oli niitattu kiinni tauluntekijän hartaudella. Oli yksi asia saada takaosat irti ja toinen asia saada uudet kuvat tilalle. Tätä äheltämistä en ollutkaan ottanut huomioon. Ja niinhän siinä sitten kävi, että eräs taululasi sanoi poks juuri viime metreillä. 

Harmittava takaisku, mutta olin joka tapauksessa suunnitellut taulua kirjahyllyn päälle, josta alaosan lohkeamaa ei näkyisi. Päätin ottaa tietoisen riskin, ei kai tästä nyt mitään voi seurata. Kyseessä oli nähkääs olohuoneen ja koko asunnon itänurkkaus, se terveyden sektori.

Seuraavana päivänä iski selkäjumi, kolmen tietokoneella vietetyn tunnin jälkeen. Ei auttanut tai chi -liikuntatunti, kävely, sauna, särkylääke, piikkimatto tai kuumennettu ryynipussi. Sikäli ironista, että selkäni jumahti juuri nyt, sillä olin pari päivää aiemmin kiitollisena miettinyt kaikkia niitä vuosia, jolloin kipu oli arkipäivääni, ja kuinka se oli nyt takanapäin. Ikäänkuin maailmankaikkeus olisi halunnut näpäyttää, ähäkutti, luulit sen siis olevan ohi! Sillä ainakin tämä selkäkipu tuntui etupuolella rintalastassa asti, kuin hengenlähtö olisi lähellä, ja heijasti kipua käsivarsiin asti.

Tämä muistutti minulle taas konkreettisesti kuinka elämme terveyden ehdoilla. Maallinen mammona, työ, jopa ihmissuhteet jäävät toiseksi kun kyseessä on jokapäiväinen terveys. Myötätuntoni menee niille, joiden oireisiin ei löydy helpotusta, vaan tuska määrittelee arjen. Panosta siinä sitten täysillä työelämään, perheeseen tai kaivele luovuutta jostain plakkarista. Oma luovuuteni oli aiemmin kuin pystyynkuollut kaktus - ja vähän siltä minusta itsestänikin tuntui.

Olen tämän talven aikana lukenut lähes kaikki Caroline Myssin kirjat, jotka käsittelevät pohjimmiltaan samaa asiaa: paranemista. Kyseessä ei ole hokkuspokkustemppu, jossa sairastuneen täytyy vain muuttaa asennettaan. Ja toisaalta taas on. Näissä kirjoissa puhutaan paljon armosta ja johdatuksesta ja siitä kuinka mielen ja logiikan avulla kukaan ei voi järkeillä itseään terveeksi. Se ainakin on selvää, että sairastuminen on elämänkriisi, jonka jälkeen kaikki on toisin. Jos jatkaa samalla polulla kuin ennen sairastumistaan, sairauskierre on valmis ja viikatemieskin saattaa korjata. Eli sairastuminen ja kipu on aina merkki jostakin, emme vain välttämättä halua nähdä mistä.

Tänään pää kääntyy taas ja virtaa on kummasti lisää. Sain selkäkipuuni ratkaisun pyytämällä apua: mieheni hieroi ja vaivasi lihaskramppia tai hermopinnettä hartiavoimin ja kehitti oman "vatkaustekniikan". Siihen päälle pranoterapiaa, eli reikin kaltaista energiahoitoa ja jumitus antoi periksi. Vihdoin saatoin huokaista syvään ilman kipua.

Oliko rikkinäisellä taululasilla kodin terveyssektorilla sitten jotain osaa ja arpaa tähän tapaukseen? Mene ja tiedä, mutta tätä täytyy tarkkailla. Jos pientä terveyskremppaa alkaa esiintyä silloin tällöin, lienee syytä kokeilla lasin poistamista. Ehkä tässäkin tieto lisää enemmän tuskaa: kun tiedät, että kotonasi on jokin esine rikki, vaikka se olisi piilossa tai vain sinä tietäisit sen, niin siellähän se alitajunnassa kolkuttaa. Ja vaikka sanotaan, että rikkinäiset esineet tulisi joko heittää pois tai korjata, niin ei se korjattu esinekään enää uudeksi tule. Liian kauan olen joskus hillonnut nurkissani tavaroita, jotka olen liimannut kasaan ja ikäänkuin feikannut, että kyllä se ehjä on. 

Olisiko tänään aika tarkistaa kotisi idän alue ja katsoa mitä siellä säilytät? Onko jokin rikki tai onko alue tukossa, joko liiasta tavarasta tai huonekalujen liian ahtaan sijoittelun tähden? Itselläni on idän alueella kirjahyllyssä lääkekaapin sisältö. Onko se kardinaaliluokan virhe vai pitäisikö ajatella, että minulla on siellä terveyden tykötarpeet? Lääkkeet on sijoitettu kauniiseen puiseen laatikkoon, joka miellyttää silmääni eikä sen avaaminen yhtään ahdista. Entä missä pitäisi säilyttää magneetti- ja röntgenkuvia, jotka liittyvät aiempiin sairauksiin? Kalliita satojen eurojen, jopa yli tuhannen euron tutkimuksia. Näitä tuloksia ei oikein uskalla heittää pois, juuri siitä syystä, että mitä jos niitä vielä tarvitsen. Onneksi ne vievät vähän tilaa ja ovat poissa näkyvistä. 

Jokainen joutuu tekemään kipeitä päätöksiä, fengshuin nimissä ja ilman, siitä mitä lopulta poistaa ja mitä säilyttää ja missä. Kaikilla meistä on jossain varasto, kaappi tai tavaraa, joka ei ole kivaa, mutta joka vaan täytyy käytännön syistä säilyttää. En ole vielä keksinyt pomminvarmaa systeemiä esimerkiksi sairaskertomusten ja ikävien dokumenttien sijoitteluun, mutta jokainen voi valita oman näkökantansa asioihin. Minä olen päättänyt, että lääkkeet ja kaikki sairastamiseen liittyvät materiaalit edustavat nyt terveyttä ja tahdonvoimaa. Siksi ehkä onkin sopivaa, että ne sijaitsevat idän terveysalueella, sillä fengshuissa itä edustaa perheen ja terveyden lisäksi eilistä ja menneisyyttä. Sinne jäivät eilisen kivut ja ongelmat, tänään on uusi päivä!


Tässä idän lääkekaappikätköni sekä taulujen kehystysprojekti. Pientä lasisäröä ei kasvin takaa näy. Tämä kaapin päällä oleva rehu on muuten joulun hyasinttien jäämistöä. 



  

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Kuun rytmeissä

Viimeiset kaksi vuotta olen yrittänyt elää kuun rytmien mukaan. Tutustuttuani tähän kansanperimätietoon takaisinpäin ei enää ole ollut kääntymistä. Koko elämän voi suurinpiirtein rytmitellä luonnon oman kalenterin mukaan.

Jokaisessa kuukaudessa on 2-3 päivää jokaiselle horoskooppimerkille. Esimerkiksi vesimiespäivinä voi tulla hulluja päähänpistoja, kalapäivinä ovat jalat koetuksella, oinaspäivinä voi tulla päänsärkyä ja leijonapäivinä kaikki tuntuu mahdolliselta ja olemuksessa on itsevarmaa ryhtiä. Neitsytpäivinä kun käy kampaajalla, niin kutrit pysyvät kauniisti ojossa, leijonapäivinä leikattu tukka vahvistuu ja kalapäivinä hiuksiin tulee hilsettä. Jos kaljuuntuminen uhkaa, niin hiukset tulisi leikata vain ja ainoastaan leijonapäivinä. Valitettavasti jos tuuhea tukka on jo mennyttä kalua, ei kuukaan voi sinua enää auttaa jälkikäteen. Kynsien leikkaaminenkin on "kuutiedettä": kaurispäivinä kynsistä tulee kestävät ja kauniit eivätkä ne lohkeile. Ohjeita löytyy niin kiusallisten känsien poistamiseen kuin hehkeään ihonhoitoon. 

Osa päivistä vaatii kevyempää ruokavaliota ja usein onkin käynyt niin, että kun olen saanut vatsanpuruja, kuukalenterissa on sanottu, että olisi pitänyt syödä kevyesti. Uniongelmat esiintyvät yleensä myös tiettyyn aikaan kuussa, usein rapupäivinä. Rapu liittyy maksaan ja jos maksalla on kovasti ylitöitä illallisen sulattelun kanssa, voi yöunista tulla yhtä sängyssä pyörimistä.

Pyykinpesussa ja siivouksessa olen huomannut parhaat tulokset. Kaikki ikävät työhommat kannattaa sijoittaa vähenevän kuun aikaan, niin asiat sujuvat suotuisammin. Tahrat lähtevät pyykeistä helpommin ja pyykkäys ei tunnu niin rasittavalta, vaan menee siinä sivussa. Toimii kaikenlaisten kotihommien suhteen. Tarkat ohjeet annetaan oikeaan tuulettamiseen, ikkunoiden pesuun sekä maalaustöihin. Vesipäivinä maali ei kuivu ja leijonapäivinä voi kuivua niin nopeasti, että maali alkaa myöhemmin halkeilla. Eikö olisi hyvä tietää tämäkin ennen kuin alkaa isoihin urakoihin!

Kenkien plankkaus pitäisi ehdottomasti sijoittaa vähenevälle kuulle, niin tulos on parempi ja kestävämpi. Jos ottaa kengät käyttöön kasvavan kuun aikaan ja tekee suojauksen silloin, niin peli on ikään kuin menetetty. Minulla kävi näin yhden kenkäparin kanssa, joka aina vaan näyttää nuhjuiselta, vaikka niitä kuinka yrittäisi kiillottaa. 

Kun tullaan täysikuuhun, kannattaisi vältellä alkoholinjuontia, koska saa paljon helpommin krapulan. Tähän saattaa hyvinkin perustua se, että välillä voi juoda kuin sieni eikä tunnu missään ja välillä taas yksikin lasi punkkua pilaa koko viikonlopun. Kasvavan kuun aikaan pitäisikin päästää itsensä helpommalla ja lomailla, kypsytellä ja suunnitella asioita, pistää aivot töihin ennemmin kuin heilua kuin heinän teossa. Jos rahataikoja meinaa harrastaa - ja toki aina silloin tällöin pistän toiveet pankkitilin pullistumiseksi menemään erityisellä rahataikarituaalilla - niin kasvavan kuun aikaan, aamupäivällä on otollinen aika. 

Merkitsen kalenteriini aina kuukaudeksi kerrallaan, että minä päivinä täytyy kastella kukat. Sille on omat päivänsä, nimittäin vesipäivät. Kun kuu on skorpionissa, kaloissa, tai ravussa, annetaan huonekasveille vettä, eli noin 10 päivän välein. Tämän rytmin pitäisi estää mahdolliset kasviötökät sekä turha vedellä lotraaminen, josta kasvi ei hyödy.

Kaikkein kiehtovinta on kuitenkin kenties puunhakkuuajankohdat ja erilaatuisten puumateriaalien saaminen. Sanotaan, että kun kaataa puuta tiettynä päivänä vuodessa (maaliskuun ensimmäisenä päivänä auringonlaskun jälkeen), niin se ei pala. Siis palamatonta puuta! Samoin kun seurataan tarkkoja kuunvaiheita, saadaan sopivaa puuainesta talonrakennukseen, siltoihin, puulattioihin jne. Onpa käsienpesualtaitakin tehty puusta. Kun kaadetaan metsää väärään aikaan kuusta, saadaan vääntyilevää ja kosteudelle altista tavaraa. Miksikö tämä ei ole yleisessä tiedossa? Tehtaiden rattaat halutaan pitää pyörimässä ja takoa rahaa, oli mikä ajankohta tahansa. Saataisiinko tästä apua Suomen hometalo-ongelmiin? Puutalojen suhteen varmastikin, jos asiaa oikein ryhdyttäisiin tutkimaan, ajamaan ja seuraamaan. Onpa myös omat sääntönsä, milloin pitää tehdä harvennushakkuut ja miten metsät voi pelastaa taudeilta. Joulukuusikin pitäisi kaataa "kolme päivää ennen vuoden 11. täysikuuta", jotta neulaset eivät tipu. Jos näin tarkkaan ajoitukseen ei kykene, niin ainakin havut ja joulukuuset tulisi ottaa metsästä kasvavan kuun aikaan. Tulevana metsänomistajana hamassa tulevaisuudessa aion ottaa nämä opit kokeiluun jos vain suinkin mahdollista. Ja siis voi vitsi, palamatonta puuta! 

Jos sattuisin olemaan viherpeukalo ja puutarhaihminen, ilahtuisin myös kaikista vinkeistä miten saadaan runsasta satoa, päästään eroon tuholaisista ja milloin kannattaa lannoittaa luonnonmukaisesti ilman kovia myrkkyjä. Kun seuraa luonnon omia rytmejä, ei koville otteille olisi tarpeitakaan. 

Mistä sitten saat tämän perimätiedon kuun vaikutuksista tietoosi omia kokeiluita varten? Suosittelen lukemaan tämän mainion kirjan tai osia siitä: Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa (Johanna Paungger, Thomas Pappe. Yläkuu kustannus). Olen ostanut tämän kirjan omaksi, mutta Turun kirjastosta löytyy ainakin.

Ja vielä yksi vinkki: jos haluat karistaa kiloja, se on helpompaa vähenevän kuun aikaan! Kun kuu kasvaa, kasvaa myös vyötärönympärys kuin salaa.

Nyt maaliskuussa on lisäksi kaksi pimennystä, auringonpimennys 9.3. ja kuunpimennys 23.3. Seuraamani astrologin Susan Millerin mukaan pimennykset ovat voimakkaita muutosaikoja, jolloin elämänsuunta voi kääntyä vääjäämättömästi. Vuodessa on yleensä noin 4-5 tällaista pimennystä ja se, osuuko tällainen elämänmuutosperiodi juuri sinun kohdallesi riippuu siitä missä tähtimerkissä pimennykset esiintyvät. Osa niistä osuu ja uppoaa hyvinkin lähelle, osalla ei taas ole juurikaan vaikutusta. Vuoden 2011 tienoilla oli "ilmassa" peräti 7 pimennystä ja silloin tunsin tulokset nahoissani. Auringonpimennykset avaavat ovia, jokin uusi asia on tulossa elämään kun taas kuunpimennyksen myötä on aika sanoa hyvästit jollekin elämänalueelle ja se voi ottaa kovillekin.

Taas yksi hyvä syy tiirailla taivaalle ja miettiä kuun mystisiä voimia. KUU-lemisiin!
  
Kuva: nerdreactor.com